Vehnä, yksijyvävehnä

Yksijyvävehnä eli einkornvehnä on vehnien perusmuoto. Se on pehmeän makuinen ikivanha luonnonvehnä. Yksijyvävehnät käyvät hyvin leivontaan, niistä tehty jauho maistuu hieman pähkinäiselle. Kuoren kellertävä väri johtuu einkornin korkeasta beetakaroteenipitoisuudesta. Jyvä on kapea, kellertävä. Kestää leipävehnää haastavampia kasvuolosuhteita mm. kuivuutta ja tuholaisia. Sitä tavataan yhä villinä Lähi-Idässä. Villilaji pudottaa tuleentuneet jyvät maahan, mutta viljellyllä jyvät pysyvät tähkässä.

Jyvät käyvät hyvin myös versokasvatukseen sekä kissan-ja pääsiäisruohoksi perinteisen viljelyn lisäksi. Vehnästä saatavat versot ovat ravinteikkaita ja versoista voi valmistaa myös vehnänorasmehua. Versoja voi leikata kun ne ovat n. 7 cm korkeita, vehnä versoo uudelleen leikkaamisen jälkeen. Versotus aloitetaan liottamalla jyviä vuorokauden ajan lasipurkissa. Liotuksen jälkeen siemenet voi ripotella mm. laakealle lautaselle, jossa on muutama sentti multaa. Kylvöksen päälle voi laittaa mm. kannen muutamaksi päiväksi (itää kolmisen päivää) ja sen jälkeen siirtää kylvös valoon ja kastella maltillisesti. 8-10 päivässä kasvusto on jo 10 senttistä ja valmista korjattavaksi. Huuhtele versot leikkauksen jälkeen ja sato on valmis hyötykäyttöön. Vehnän oras on leveälehtinen ja alhaalta asti vihreä. Siitä saa näyttävimmän näköisen vaihtoehtoisen pääsiäisruohon.