Vehnä, mustaemmer (syysvilja) / talviemmer

Talviemmer on einkornin rinnalla yksi henkiin herätetyistä ikivanhoista viljalajeista. Italiassa emmer tunnetaan nimellä farro. Emmeriä on viljelty jopa n. 10000 vuotta, myös Suomessa se oli yksi viljellymmistä kasveista. Turun seudulla sitä on viljelty jopa jo 2500 vuotta sitten. Emmer on vanhempi vilja kuin speltti. Se kuuluu vehnäperheeseen, mutta siinä ei ole sitkoa. Emmervehnän tähkylässä on kaksi jyvää. Se polveutuu yksijyväisestä einkornvehnästä, joka on vehnien perusmuoto. Ravinteet säilyvät pitkään jyvissä ja se sisältää paljon kuitua, B3-vitamiinä, rautaa ja sinkkiä. Maultaan se on pähkinäinen. Emmeriä voi käyttää vehnän tapaan, siitä saadaan mm. jauhoja, leseitä, puuroa ja pastaa. Sillä on speltin tavoin jyviä peittävä kuorikerros. Emmervehnästä saatava jauho on hieman tavallista vehnäjauhoa tummempaa. Tutkimukset osoittavat, että talviemmer on erittäin hyvin siedetty ja sisältää lähes kaksi kertaa enemmän kivennäisaineita kuin durumvehnätuotteet. Talviemmer sisältää runsaasti välttämättömiä aminohappoja ja runsaasti gluteenia, joten se sopii erinomaisesti pastan valmistukseen. Talviemmer tunnetaan myös nimellä "leipäkuningas", koska se toimii erityisen hyvin leivässä ja on itse asiassa erittäin hyvä leipävilja. Talviemmer tekee leipätaikinasta kuohkeaa ja maistuu intensiiviseltä ja pähkinäiseltä.

Talviemmeriä kasvatetaan mustana talviemmerina, joka kylvetään syksyllä. Laaja juuristo, äärimmäisen pitkä ja paksu varsi (jopa 2,5 metriä korkea). Hyvin näyttävä kasvaessaan pellolla. Pitkiä tähkiä peittävät hohtavan sinivioletit vihneet, jotka muuttuvat syvän mustiksi vähän ennen sadonkorjuuta. Siemen itää hyvin. Jyvät ovat väriltään kellanruskeita.

Syysvehnä on erinomainen viljelykiertokasvi. Sen juuristolla on maata muokkaava vaikutus, sopii maanparannukseen. Kylvö voidaan aloittaa elokuun lopulla ja jatkaa syyskuun 20. päivän tienoille asti. Lämpiminä syksyinä kylvö kannattaa tehdä syyskuun puolella.