Mansikat kuuluvat ruusukasvien heimoon (Rosaceae). Ahomansikkaa (Fragaria vesca) kasvaa koko Euroopassa äärevimpiä eteläisiä ja pohjoisia alueita lukuunottamatta. Suomessa ahomansikka harvinaistuu pohjoiseen mentäessä. Etelä- ja Keski-Suomessa, Oulun lääni mukaan lukien se kasvaa luontaisella levinnäisyysalueellaan vielä suhteellisen yleisenä.
Suomessa ahomansikka oli merkittävä talousmarja vielä 1800-1900-lukujen vaihteessa. Kaskeamisen seurauksena sille oli syntynyt verrattomia kasvupaikkoja kuten ahoja. Monet ahot ovat muinaisia kaskimaita, joiden viljelystä on luovuttu. Perinteiset maatalouden, erityisesti laiduntamisen ylläpitämät kasviyhteisöt ovat häviämässä, joten ahomansikalle on entisaikoja niukemmin soveliaita kasvupaikkoja tarjolla.
Ahomansikka suosii lämpöisiä ja valoisia kasvupaikkoja, ojanpientareita, rinteitä ja kallioita, mutta ei oikein pärjää korkeakasvuisten ketokasvien katveessa tai varjoissa metsässä. Tienpientareilta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja, jossa liian korkea kilpaileva kasvillisuus niitetään. Kotipuutarhassa ahomansikka soveltuu hyvin maanpeittokasviksi aurinkoisille ja puolivarjoisille alueille, mutta miksi ei myös pellolla viljeltäväksi. Se lisääntyy tehokkaasti rönsyillään.
Lomailijan suosikkikausi, heinäkuu on mansikan parasta satoaikaa. Hienoarominen ahomansikka on parasta nauttia tuoreena, joskin nopeasti pakastettuna ne säilyttävät osan aromistaan. Niitä voi myös kuivata. Mansikka on perinteisesti tunnettu paitsi suussasulavana keskikesän marjaherkkuna, myös rohtona, joka auttaa moneen vaivaan. Sitä suosittivat niin ruotsalainen taksonomian perustajaisä Carl von Linné 1700-luvulla, suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja Elias Lönnrot kuin myös viime vuosisadan hyötykasvitutkija Toivo Rautavaara. Toivo Rautavaaran mukaan (Miten luonto parantaa, 1980) mansikanlehdistä keitetty tee edistää virtsan eritystä ja hikoilua, ehkäisee tulehduksia, alentaa verenpainetta ja estää verisuonten kalkkeutumista. Ahomansikka on hyvä C-, A- ja B-vitamiinien lähde.
Ylempi kuva: Anne Leino, alempi kuva: Matti Lahtinen, oikealla Keijo Luoto |