Vuoden 2021 maatiaiskasvi: siankärsämö

Maatiaisen logo

ETUSIVU
Yhdistys
Ajankohtaista
Maatiaiskasvit
Maatiaiseläimet
Perinnemaisemat
Siemenvälitys
Maatiainen-lehti
Paikallistoiminta
Matkat
Liity jäseneksi
Kuva-arkisto
Arkisto
Linkkejä
Yhteystiedot

Takaisin
edelliselle sivulle

 

Siankärsämö. kuva: Susan Wilander
Siankärsämö. kuva: Susan Wilander

Lue myös lehdistötiedote (pdf).

Siankärsämö on ollut kulttuurihistorialtaan, hyöty- ja lääkekäytöltään ja taustatarinoiltaan yksi merkittävimmistä kasveista laajalti Euroopassa ja Aasiassa.

Uskomattoman onnistunut valinta Maatiaiskasviksemme tälle vuodelle on siankärsämö. Lajin suomenkielinen, kärttyisään sikaan - nuuhkivaan possuun liittyvä nimi ei kylläkään millään tavalla tee oikeutta tälle mahtavalle kasville. Me nykysuomalaiset emme sen monikäyttöarvoa ja merkittävää historiaa paljonkaan tunne, vaikka olemme tottuneet näkemään sitä yleisesti kasvavana valkokukkaisena ja ryydintuoksuisena monenlaisilla kasvupaikoilla.

Suomeen laji on saapunut muinaistulokkaana jo satoja vuosia vuotta sitten, ehkäpä taloustieteilijä Pietari Gaddin mukana. Hän halusi vakiinnuttaa tämän mm. tuhattaituriksi, pellon vanhimmaksi, tuhatlehtiseksi, noitakukaksi, akantupakiksi ja kaljaseksi nimetyn kasvin maahamme hyötykäyttöön.

Perinteinen yrttikasvi

Siankärsämö on yleinen lähes koko maassa ja kukkii valkoisin mykerökukin kesä-syyskuussa. Laji viihtyy niityillä peltojen, ojien, metsien ja teitten reunoilla sekä joutomailla lähes koko maassa. Euroopassa siankärsämöä käytetään erityisesti ryydikkäiden ja latinalaisen nimensä mukaan tuhat liuskaisten lehtiensä vuoksi. Ne sopivat salaatteihin, kastikkeisiin, muhennoksiin ja vaikka juustotarjottimen osaksi.

Itse törmäsin lajin ruokayrttikäyttöön ensimmäisen kerran yllättäen Strasbourgissa, missä kasvin tuoreita lehtiä myytiin nippuina kaupungin torilla. Saman päivän illalla törmäsin kasviin EU:n parlamentin kokouspaikalla, missä sitä tarjottiin toimittajaillallisella. Hyvältä, voimakkaalta maistui kastikkeellisen salaatin seassa. Siankärsämöä voi olla uutettuna myös joissakin ranskalaisissa oluissa, mutta valitettavasti sellaista ei ollut illalla tarjolla!

Myyttinen kasvi

Siankärsämöön liittyy harvinaisen runsaasti kulttuuripohjaisia uskomuksia ja tarinoita. Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat kutsuivat ennen sitä sotayrtiksi ja elämän lääkkeeksi, jolla voidaan parantaa haavat ja herättää haavoittuneita eloon.

Kasvilla on ollut erityinen merkitys myös kukinnan sopivasti alkaessa juhannuksen tienoilla - nimittäin voimakkaan tuoksuisena lemmen hajuvetenä. Sitä käyttämällä seppeleenä juhannusyönä pystyi saamaan lähellensä kenet tahansa uroon. Ja jos siankärsämö aiheutti verenvuotoa nenästä, niin se todisti miehen rakastavan häntä. Ja jos ei verta tullut, niin kannatti etisiä toinen mies, sillä kyllä tämä noitakasvi tehosi jatkossa varmasti.

Voi olla lievästi allergisoiva

Vaikka siankärsämöllä on ollut runsaasti lääkinnällistä käyttöä, joillekin se voi aiheuttaa lieviä allergisia reaktioita ja ihottumaa, ja varmuuden vuoksi sitä ei tule käyttää raskauden aikana. Varovasti kokeilemalla harvinaiset haitat voi paikallistaa etukäteen.

Houkutteleva ja karkottava

Luonnossa siankärsämö tuottaa hyötyä monille hyönteisille. Kukat houkuttelevat kylään varsinkin pieniä kovakuoriaisia ja kärpäsiä. Lajin tuoksun on todettu karkottavan tuhohyönteisiä ja toisaalta houkuttelevan paikalle petohyönteisiä. Tästä on luonnollisesti apua, kun sitä kasvattaa omalla pihalla ja puutarhassa kumppanuuskasvina hyötykasvien läheisyydessä. "Sikakukka" jää kuihtuessaan pystyyn talventörröttäjänä, mistä ilahtuvat mm. punatulkut, vihervarpuset ja urpiaiset, jotka nauttivat sen siemenistä. Kasvi on myös kuulemma lampaiden erityisherkkua.

Vaikka siankärsämöä tapaakin paljon luonnon kasvupaikoilla, voi sille varata paikan myös puutarhassa -omana kukkapenkkinään, yrttikasvien seassa tai muiden kukkakasvien joukossa. Mukaan kannattaa ottaa myös hieman pohjoisempaa punertavakukkaista alalajia.

Helpoin tapa saada siankärsämöä pihalle on kaivaa käyttöön touko-kesäkuussa luonnosta sen monivuotisia pikkutaimia. Se voi kannattaa, sillä onhan kyseessä kasvi, jonka hyötykäyttöhistoria on vertaansa vailla, täynnä kulttuuritapoja ja uskomuksia sekä mahdollisuuksia omaan ruokakäyttöön.

Teksti: Riku Cajander

Siankärsämö - yksi tärkeimmistä vanhoista lääkekasveistamme

Kaikkien tuntema siankärsämö (Achillea millefolium) oli aiemmin yksi tärkeimmistä lääkekasveistamme kansan keskuudessa. Pohjois-Suomessa kasvaa tästä etelänsiankärsämöstä poikkeavaa alalajia, pohjansiankärsämöä (A. m. ssp. sudetica), jota pidetään siellä paikoin
alkuperäisenä luonnonkasvina.

Vuonna 1865 kirjoittivat Lönnroth ja Saelan Flora Fennica – Suomen kasvio -kirjassaan siitä, nimittäen sitä pyörtänökärsämöksi, näin: "Haju ryytisekainen, väkevä, maku karvas, kutistava. Oluehen käydessä pantuna lisää se voimaa. Lääkkeeksi käytetään kukkia joko teenä, keitesakona tahi kukkaviinana asettamaan veren ja muita juoksuja, väänteitä ja puhkuja, ähkyjä, reväisimisiä, synnytystuskia, leinivikoja, lökätautia ja muita. Lehdet tuoreeltaan muserrettuna ovat hyvät haavoja parantamaan. Kukkaviinasta kehnovatsaisuus ja punatautikin on usein parantunut. Pesovedessä ja hauteinakin ovat kukat hyvin vaikuttavaisia. Rupisia eläimiä pestään tämän kasvin väkevällä keiteliemellä".

Sinikka Piippo Luonnon lääkeyrtit -kirjassaan, 4. osa, vuodelta 2005, kirjoittaa varsin kattavasti sen käytöstä lääkekasvina eri puolilla maailmaa jopa kymmenien tuhansien vuosien ajalta. Hän mainitsee mm. kiinalaisten käyttävän sitä ennustaessaan tulevaisuutta tai intialaisten kuumelääkkeenä. Se on ollut myös intiaanien tärkeimpiä lääkekasveja, jolla hoidettiin lähes kaikkia yleisimpiä vaivoja. Onpa se ollut meilläkin kansan hyvin tuntema lääkekasvi, jolle on eri puolilta maata tunnettu peräti 160 nimeäkin!

Teksti: Pentti Alanko

Siankärvämö voi olla myös melko punakukkainen. Kuva: Keijo Luoto
Siankärsämö voi olla myös melko punakukkainen. Kuva: Keijo Luoto

HUOM! Huhtikuussa:

Siankärsämö, vuoden 2021 maatiaiskasvi, lääkekasvina
Henriette Kress, tiistaina 13.4.2021 kello 18-18.30. Tapahtumapaikkana Zoom:
https://hamk.zoom.us/j/63779363265