Siipipähkinä, japaninsiipipähkinä
Japansk vingnöt / Pterocarya rhoifolia
Siipipähkinät kuuluvat jalopähkinäkasveihin ja japaninsiipipähkinä on sukunsa kahdeksasta lajista kestävimpiä. Nimensä mukaisesti se on kotoisin Japanista, jossa se luontaisesti kasvaa kosteilla paikoilla, kuten järvien ja jokien varsilla. Siipipähkinän lehdet ovat pitkät, jopa 40 cm, saarnimaiset. Kasvaessaan siitä tulee koristeellinen, leveälatvuksinen puu. Koristeellisuutta lisää pitkät roikkuvat hedelmänorkot, jotka säilyvät puussa vielä lehtien pudottuakin. Vaikka puu tuottaakin pähkinöitä, niin nämä pähkinät muistuttavat vaahteran siipipalteisia siemeniä. Joten syötävää niissä ei juurikaan ole, ainakaan ihmiselle.
- Kannan ikä: ***
- Menestymisyöhyke: I–II (III). Hallanarka lehtien puhjettua
- Korkeus: 8–12 m
- Alkuperä: Ap. taimi Mustilan arboretum 1995 (k.p. E-S)
- Kasvupaikka: Auringosta puolivarjoon
- Kukinta-aika: VI, kukinnon väri vihertävänruskea
- Maaperä: Ravinteikas, kostea ja syvämultainen maa, etelässä myös savipitoisessa maassa
- Kylvöohje: Kylvö syksyllä ulos. Jos kylvö keväällä, niin siemeniä säilytetään kostean hiekan sisällä muovipussissa jääkaapissa
- Huom. Viihtyy suojaisilla paikoilla; talojen seinustoilla, veden äärellä ja metsän reunassa