Kirveli, mukulakirveli "Lapinlahti"

Kaksivuotinen kirveleihin kuuluva sarjakukkaiskasvi. Laji on vanha viljelykasvi ja sitä on viljelty Suomessa tärkkelyspitoisen juurimukulan takia ennen perunan yleistymistä. Juurimukulat ovat lyhyet, pallomaiset ja niissä on miellyttävä, pähkinäinen maku. Mukulan halkaisija n. 2 cm.Aikaisempi nimi on ollut sille kirvelinauris. Mukulakirvelin lehdet ovat hennon pitsimäiset ja varren tyvellä on pitkiä karvoja. Lehdet käyvät salaattiin. Mukulakirveliä tavataan myös viljelyjäänteenä. Juurisatoa nostettaessa suurimmat käytetään ruokana ja pienimmät voidaan istuttaa lisäystä varten maahan syksyllä. Juuri-istukkaista saadaan suurempia juuria kuin siemenkylvöstä. Juurien maku on parhaimmillaan kevättalvella. Juurisato säilyy hyvin kellarissa kostean hiekan peitossa. Mukulakirvelillä on vähän luontaisia tuholaisia ja se houkuttavaa kukkiessaan petopistiäisiä tuholaistorjuntaan.

Mukulakirveli on kotoisin Keski- ja Kaakkois-Euroopasta, missä sitä on vanhastaan viljeltykin. Etelä-Venäjällä se tunnetaan pellavan rikkakasvina. Suomessa mukulakirveliä tavataan harvinaisena viljelyjäänteenä, lähinnä Helsingin ja Turun liepeillä. Laji on kaksivuotinen ja kasvaa noin 1,5 m
korkeaksi. Näöltään se muistuttaa sukulaisiaan kuminaa tai koiranputkea. Sarjakukinnot koostuvat pienistä, valkoisista kukista ja lehdet ovat jakautuneet lukuisiin pikku lehdyköihin. Varsi on punatäpläinen ja juurimukula parin sentin mittainen, pyöreähkö, väriltään harmahtavan ruskea